Greetings from Minnesota!

Piti tehdä pikapostaus siitä miten mulla on nyt host-perhe, varsinainen postaus host-perheestä ja tästä paikasta minne oon tulossa, pakkauspostaus, viimesen illan fiilikset, kun tänään lähden -postaus, jotaki pientä Helsingin lentokenttähotellista ja tositosi pikanen tervehdys Heathrowlta, Soft Landing Camp 1 & 2, Maailman toisella puolen -postaus... Siinä ne taitaa kaikki olla! Kaikki postaukset mitä oon nähny et muut tekee ja suunnitellu varmaa jo vuosi sitte et tuollasen mäki teen. Mutta eipäs mulle annettukaan sitä mahdollisuutta, mistä oon kyllä tosi onnellinen! Tekee ihan pahaa miettiä miten kauan aikaa mun viimesistä viikoista tai päivistä olis menny vaan blogin päivittämiseen (oon täs toosi hidas.. :D) ! Nyt sain mahiksen käyttää sen paljo paremmin! <3

Eli oon nyt täällä Minnesotassa/Minnesodassa! Tuo tulee oleen mulle varmaan ikuinen mysteeri miten se todellisuudessa pitäis kirjottaa :D Tää paikka on nimeltään Brainerd ja jos haluatte jotain muuta tietää, suosittelen et katotte täältä! Mulla ei nimittäin oikeesti oo mitään tietoo mistään asukasluvuista tai pinta-aloista. Asutaan omakotitalos ja tästä ko katon takaovesta niin näen järven! Mun host-perheeseen kuuluu mom ja sillä on kaks tytärtä, joista kumpikaan ei kylläkään asu enää täällä. Plus kissu.

Sain siis mun perhetiedot perjantai aamulla, lentotietoja ei vielä silloon ollu. Exploriukselta ne sano et yrittää lentoja sunnuntaille, osittain mun pyynnöstä. Perjantaina iltapäivällä ne kuitenki soitti, et lähtö on seuraavana päivänä ja mulla oli vuorokaus aikaa olla Laihialla, kotona!

Pahoittelut, mutten oo todellakaan tarpeeks vahva käymään läpi viimesen vuorokauden tapahtumia :) Tiiän kumminki et monilla on kokemusta siitä mitä on lähtee 10 kuukaudeks pois, kattoo ku joku toinen lähtee tai sitte ootte ees lukenu siitä joskus, joten jätän sen kaiken kirjottamatta! Tuun kyllä varmasti muistaan nuo kaks päivää aina<3

Tosi vähä tuli otettua kuvia tai sitte on naamat punasena. Ystävien kans ei otettu yhtään. Onneks on vanhoja otoksia!<3

Oon tosi herkkä ihminen ja itken ihan pikkusistaki asioista! Tiesin kyl et mulla tulee koti-ikävä... Mutta mulla ei rehellisesti sanottuna ollu MITÄÄN käsitystä ikävästä! Ja luulen et mulla oli jonkulainen shokki päällänsä myös. Ovenkrivat, valokatkasijat, suihkut, kraanat... Kaikki tälläset normaalit huomaamattomat pikkuasiat tuntu vastustavan aluksi nii prklsti! Jopa se, että mulla kestää ikuisuus saada koneellinen pyykkiä kasaan, tuntu ensi aivan ylittepääsemättömän vaikeelta.. Nyt kyllä tuntuu paremmalta ja ei oo tarttenu itkeekkään enää samalla lailla ko ekoina aamuina. Aamut on mulle ne kaikkein raskaimmat, mutta oikeestaan tänä aamuna ei tarttenu rääkyä ollekkaa, mikä on loistavaa! :)) Joten voi kai sanoa et voiton puolella, niinku kotopuoles on tapana sanoa!

Olis ollu niiin kiva laittaa tähän loppuun soimaan Haloo Helsingin - Maailman toisella puolen, mutta en voi tehä sitä vielä! :D Rehellisesti sanottuna en oo viel täysin varma et pärjään! Jossain sisällä tiiän sen et mun on pakko, mut en oo saanu viel itteeni täysin vakuutettua! Tänään kaikki on kuitenki hyvin <3